Kiimajoen reitti on vanha uittoreitti.

Puun kuljetustarvetta vauhditti Tampereen rakentaminen 1700-luvulta ja sahateollisuuden synty Suomessa 1800-luvulta lähtien. Kiimajoen reitti on Kokemäenjoen vesistön latvavesiä. Puuta voitiin uittaa Poriin saakka ja sieltä laivata Reposaaresta maailmalle.

Talviaikaan puut kaadettiin metsästä ja ajettiin rannalle odottamaan jäiden lähtöä. Puut kuljetettiin järvenselillä lauttoina, mutta kapeikoissa lautat oli aina purettava. Työtä siis riitti koko matkalle.

Kiimajoen purouitto oli saatava tehtyä keväisin runsaan veden aikana. Kerrotaan eri yhtiöiden uittopäälliköiden taistelleen ensimmäisistä uittovuoroista jopa keksit tanassa.
Purouitot saatiin yleensä tehtyä helluntaihin mennessä.

Terälahdesta alkoi tukin matka isommilla vesillä kohti Tamperetta ja Poria. Reposaaren sataman kautta puuta kulki Keski-Eurooppaan saakka.

Kuva: Arvo Takala

Kuva: Arvo Takala

Kuva: Arvo Takala

Kuva: Arvo Takala

Kuva: Arvo Takala

Sahan miehetkin pysyivät tukilla. Kuvassa Ikosen miesväki.
Kuva: Ikonen omatekoisella kamerallaan, Ulla ja Maija Ikosen arkistoista.

Lahhoon mylly. Uittoruuhi eli puinen ränni keskellä.
Kuva: Tuntematon kuvaaja

Uittomiehiä Teräkosken sillalla 1920-luvulla.
Kuva:Toivo Ikonen omatekoisella kamerallaan, Ulla ja Maija Ikosen arkistoista.