Etusivu Kartta Reittikuvaus Historia Uitto Luonto Yhteystiedot
TERVETULOA KIIMAJOEN MELONTAREITIN KOTISIVUILLE!

Näitä sivuja työstetään edelleen, joten kerro toiveitasi sivujen suhteen.Viestit melontareittihankkeelle voi lähettää osoitteella kiimajoki(a)luukku.com.

Kiitos avustasi!

____________________________

TOIVOMME, ETTÄ KAIKKI MELOJAT KÄYTTÄVÄT VAIN REITTIKARTTAAN MERKITTYJÄ RANTAUTUMIS- JA LÄHTÖPAIKKOJA.

SUURI OSA ALUEEN AJOKELPOISISTA REITEISTÄ ON YKSITYISTEITÄ.

YKSITYISPIHOILLE JA VILJELYKSILLE AJAMINEN, PYSÄKÖINTI JA RANTAUTUMINEN EI EDISTÄ MELOJIEN JA RANTA-ASUKKAIDEN SOPUISAA YHTEISELOA !

____________________________

VESITILANNE:

16.11.2014 Pirkanmaan jokireiteillä on nyt sopivasti vettä. Hiking Travel on raivannut Haukkajokea ja Keihäsjokea, myös ne ovat nyt hyvässä melontakunnossa. Velaattajärvi on jäätön ja Kiimajoessa virtaa vettä sopivasti. Kuituskoski ja Vehkakoski on nyt helppo laskea. Koskikaroja Niinikoskessa ja Vehkakoskessa.

11.11.2014 Lumet ovat sulaneet ja vettä on satanut reilusti. Jokiosuudella on nyt hyvät olosuhteet. Viimeksi vettä oli näin paljon vuosi sitten!

26.10.2014 Vedenpinta edelleen alhaalla. Frantsinlammen jälkeen Pajasalmen sillan alta mahtuu hyvin melomaan. Ukaanjärven länsireunalla Lapinsalmessa oli jo 100 metrin matkalla vajaan sentin paksuinen jääriite. Kuituskoski on helppo laskea. Muut koskipaikat on helpointa kiertää maitse. Jokiosuudella Mustametsän taukopaikalle saakka vettä on monessa paikassa vain 10-30 cm. Kajakilla pääsee melomaan, mutta inkkarilla pohjakosketuksia tulee paljon. Koskikarat ovat palanneet ja joutsenia näkyy retin varrella.

20.9.2014 Parin viikon kuiva kausi on laskenut Velaattajärven veden pintaa. Jokireitin pääsee läpi, mutta järvireitti on nyt helpompi.

3.9.2014 Velaattajärven pinta on hieman noussut sateiden jälkeen. Jokiosuudella virtapaikoissa vähän vettä. Kuituskosken keskiuomalle raivattiin vähäkivinen laskureitti. Muiden koskien ohitus maitse. Melonta sujuu kuitenkin hyvin. Vesikasvusto ei haittaa melomista vaikka joenvarsilla onkin komeita kurjenmiekkoja.

15.6.2014 Vesi on alhaalla. Koskipaikat on helpointa ohittaa maitse. Nallin nuotiopaikkaa kunnostettiin.

17.5.2014 Kuiva kevät jatkuu, Normaalia kevättulvaa ei ole. Reitti on melontakunnossa.

13.4.2014 Järvireitti on auennut ennätysaikaisin. Reitti Velaatan uimarannalta ja Frantsinlammelta on nyt melontakunnossa. Vesi on selvästi normaalikevättä alempana järvissä ja joessa. Melonta onnistuu kuitenkin hyvin.

28.3.2014 Maa on lumeton ja vesi on edelleen alhaalla. Nyt Kuituskoski ja Niinikoski ovat avoinna, Vehkakoskessa on melonnan estävää jäätä. Melonta onnistuu nyt n. 6 km:n matkalla Kuituskoskelta Teräkoskelle saakka. Joen rannoilla on edelleen pieniä jääpenkkoja. Joen varrelta löytyvät koskikarat, joutsenet ja telkät.

27.2.2014 Maa on melkein lumeton ja melonta onnistuu Kuituskoskelta Kalmakurjenkosken alapuolelle saakka. Melontamatka on n. 4,5 km. Vesi on alhaalla ja pohjakosketuksia tulee. Kuituskoskessa ja Niinikoskessa on jääkansi. Muualla joki on auki, mutta joen reunoilla on isot jääpenkat. Rantautuminen on vaikeaa. Koskikaroja on runsaasti ja ensimmäiset joutsenet olivat Rökäslammella.

9.1.2014 Vuoden 2014 melontakauden avaus. Jäät ovat sulaneet ja reitti on auki Velaatan uimarannalta ja myös Ukaan suunnasta. Vesi on korkealla ja jokireitillä on erinomainen vesitilanne. Kuituskoski, Niinikoski ja Vehkakoski ovat parhaimmillaan. Vesi on pariasteista, joten kuivapuku on hyvä valinta.

3.1.2014 Pakkaskausi on tullut ja melontakausi on toistaiseksi ohi. Viimeistään huhtikuussa melonnat jatkuvat.

10.11.2013 Vesi on noussut ja melonta onnistuu hyvin. Kuituskoskessa ja Niinikoskessa tulee pieniä pohjakosketuksia, Vehkakoski on helposti laskettavissa. Puustoa raivattiin jokiosuudelta myrskyn jäljiltä. Aivan Kuituskosken suulla on joen yli kaatuneena suurempi tukkipuu. Oksia on karsittu sen verran, että ainakin tällä vedenkorkeudella mahtuu hyvin ali. Runsaasti joutsenia Velaattajärvellä, koskikarat ovat palanneet muuttomatkaltaan jokiosuudelle.

10.10.2013 Talkooporukka raivasi puustoa jokiosuudella ja Frantsinlammen lähistöllä. Vehkakosken oikealle puolelle raivattiin uusi helpompi vaihtoehtoreitti, joka on käytössä korkealla vedellä.

10.10.2013 Kiimajoki –sivut on hakkeroitu lokakuun alussa. Nyt ne on saatu pääosin palautettua.

5.10.2013 Ennätyskuivan syksyn jälkeen vedenpinta on alhaalla. Jokiosuudella koskipaikkoja ei voi laskea, vaan on käytettävä maaohituksia. Järvireitillä hieno ruska-aika.

1.9.2013 Vesi edelleen vähissä.

5.8.2012 Vesi matalalla, koskipaikat vaikeasti laskettavissa. Raivaustöitä tehtiin Rökäslammen ja Niinikosken välillä.

23.6.2013 Kajakeilla Frantsinlammelta Terälahteen. Kaikkien siltojen alta pystyy nyt melomaan. Jokiosuudella vesi on matalalla. Kuituskoskessa, Niinikoskessa ja Vehkakoskessa kajakki pysähtelee kivikoissa. Pohjasta lykkimällä pääsee kuitenkin eteenpäin. Koskiosuudet on nyt helpointa ohittaa maitse. Kiimajoen pystyy kuitenkin melomaan ja vesikasvusto ei vielä haittaa melomista. Kurjenmiekat, lumpeet ja ulpukat kukkivat.

19.6.2013 Teimme kirkkoveneretken Velaatan uimarannalta Velaattajärven, Ukaanjärven ja Ukaanpohjan kautta Martinlahdelle. Vesi on melko alhaalla ja kirkkovene mahtui hyvin Lapinsalmen siltarummun läpi. Soutu järviketjulla onnistui hyvin.

19.5.2013. Reitti on hyvässä kunnossa. Vettä on sopivasti. Frantsinlammelta lähdettäessä Pajasalmen sillan alta ei vielä mahdu kanootilla. Jokiosuudella virtapaikat on helppo laskea, pohjakosketuksia ei juuri tule. Merkintöjä ja tiedotustauluja on kunnostettu.

20.4.2013 Vesi on noussut viikossa melkein metrin. Nyt ollaan tulvakorkeudella. Kalmakurjenkosken ja Terälahden Salen laitureita on vaikea käyttää korkean vedenpinnan takia. Järvet ovat jäässä, mutta koko jokiosuus on auki. Jäälauttoja on vielä rantojen tuntumassa. Rökäsojaakin pääsee melomaan n. 0,5 km. Kuituskoski on helppo laskettava ja Niinikosken ohitusreitti on hyvässä kunnossa. Vehkakoskessa virta painaa voimakkaasti vasemmassa reunassa olevaa kiveä kohti. Pärskeitä on runsaasti ja aukkopeite on tarpeen. Talvella jokiuomaan kaatuneet puut on raivattu pois ja jokireitti on erinomaisessa melontakunnossa.

14.4.2013 Melontakausi on alkamassa. Kiimajoen yläjuoksulta jäät ovat jo lähteneet. Kiimajoentien sillalta pääsee melomaan noin kilometrin ylävirtaan päin ja saman verran alavirtaan päin. Vesi on vielä alhaalla, mutta tilanne paranee nopeasti. Joen reunoilla on kovia ja teräviä jääpenkkoja. Kanoottiin meno- ja nousupaikkoja on harvassa. Metsässä lunta on vielä 40 cm. Ensimmäiset raivaustyöt on tehty jään päältä kolme viikkoa sitten. Rökäslammelle on laitettu jään läpi uusia tolppia melontaväylän reunamerkeiksi.

25.11.2012 Vedenpinta on laskenut noin 10 cm, mutta melontakelit ovat erinomaiset. Jokiosuudella oleva Mustanmetsän nuotiopaikka on uusittu. Istuinpenkit ja nuotiokehä ovat uudet ja nuotiokehän alla on mursketta. Vielä ehtii melomaan ennen pikkujärvien jäätymistä!

3.11.2012 Vesi on edelleen tulvakorkeudella. Frantsinlampi ja Martinlahti olivat jo hetken jäässä, mutta nyt reitti on taas vapaa. Kaikissa koskipaikoissa aukkopeite on tarpeen, kuohuja on paljon. Koskikarat ovat saapuneet: Niinikoskessa näkyi 3 kpl ja Kalmakurjen koskessa 1 kpl.

17.10.2012 Vesi on tulvakorkeudella ja melonta sujuu hienosti. Pohjakosketuksia ei juuri tule. Frantsinlammen jälkeen ensimmäisen sillan alta ei mahdu melomaan, silta täytyy ohittaa maitse. Korkea vedenpinta vaikeuttaa myös laitureiden käyttöä. Mustanmetsän nuotiopaikan kunnostus on meneillään. Melontakelit ovat nyt parhaimmillaan.

3.10.2012. Reitti on hyvässä melontakunnossa, vesi on noussut ja lisää sateita on luvassa. Vesi on kirkasta ja vesikasvillisuus ei enää haittaa melomista. Pieniä pohjakosketuksia tulee virtapaikoissa.

6.9.2012 Melontakelit paranevat, vedenkorkeus on hieman noussut. Koskipaikat ovat edelleen kapeita ja kivisiä. Niinikoskenkin voi laskea, vaikka kajakki välillä pysähtyykin. Vesikasvillisuus on jo vähentynyt eikä hyttysistäkään ole suurta kiusaa. Harmaahaikara edelleen Kalmakurjenkoskella.

15.8.2012 Vesi on laskenut, mutta melonta onnistuu edelleen. Hyvän lenkin saat myös tekemällä järviretken Velaatan uimarannalta Nallin taukopaikalle. Edestakainen matka on n. 15 km. Velaattajärven itärannalla on myös muutama rakentamaton kallioniemi. Myös jokireitin pystyy melomaan. Koskipaikoissa uoma on kapea ja kivinen, vauhtikin on hiljainen. Niinikosken jälkeen joki on matala n. 700 metrin matkalla, mela ottaa helposti pohjaan kiinni. Lumpeet hidastavat myös paikoitellen melomista. Rökäslammella on tiheää vesikasvillisuutta, jossa reitti on kapea. Reitin varrella joutsenia, kuikkia, sorsia ja harmaahaikara.

18.7.2012 Vesi on hieman laskenut, mutta vuodenaikaan nähden se on korkealla. Kanootit mahtuvat kulkemaan siltojen alta. Koskipaikoissa tulee runsaasti pohjakosketuksia. Kasvusto on nyt rehevää. Hyttyset ovat kuitenkin jo vähentyneet. Teiskossa ei ole satanut yhä paljon kuin Pohjois-Pirkanmaalla. Esim. Haukkajoen Karjulankoskessa Kurussa näytti tänään virtaavan vettä runsaasti.

26.6.2012 Vesi on laskenut, mutta vuodenaikaan nähden vettä on paljon. Frantsinlammen jälkeisen sillan alta mahtuu kanootti vaivoin kulkemaan. Jokiosuudella Kuituskoski on helppo laskettava. Väylä on kapea ja muutamia pohjakosketuksia tulee kosken alaosassa. Niinikoskessa ohitusreitti on helppo. Vehkakoski on hankalampi, pohjakosketuksia tulee melko paljon. Reitin ympäristö on nyt rehevää, kurjenmiekat kukkivat.

4.6.2012 Vettä riittää hyvin. Vesi on laskenut kuitenkin sen verran, että laiturit ovat taas käyttökelpoisia. Jokiosuudelta on raivattu lisää puita pois. Hyttysmyrkky taukopaikoilla on tarpeen.

7.5.2012 Jäät ovat lähteneet pikkujärvistä ja reitti on auki Frantsinlammen ja Velaattajärven lähtöpaikoiltakin. Vesi on vielä korkealla ja Frantsinlammen jälkeiset kaksi siltaa joutuu kiertämään maitse. Tulvavedet olivat vieneet Nallinrannan laiturin, mutta se on nyt hinattu takaisin paikoilleen. Muita laitureita on vaikea käyttää, koska vesi on korkealla (tossut kastuvat).

21.4.2012 Vesi on noussut 20 cm viikossa ja se on nyt ennätyskorkealla. Jokireitin yli kaatuneet tukkipuut on saatu raivattua pois metsäkoneen avustuksella. Lunta on rannoilla 0-30 cm. Laiturit ovat osittain veden alla. Rökäslammilta on irronnut jäälautta, joka tukkii pääväylän. Jäälautan voi kiertää kanootilla rantakoivikon välissä pujottelemalla.

14.4.2012 Järvet ovat vielä jäässä, mutta jokiosuudella Velaattajärvestä Terälahteen väylä on auki ja vesi on tulvakorkeudella. Talvi oli luminen ja runsaasti puita oli kaatunut yli joen. Pienemmät on nyt raivattu pois, mutta suurimmat kaatuneet tukkipuut ovat jäljellä. Kanootista joutuu nousemaan maihin 2-3 kohdassa kaatuneiden puiden takia. Puut koitetaan saada pois lähiaikoina. Rannoilla on lunta 30-40 cm ja paikoitellen joen reunassa on kovia jääpenkkoja. Melonta sujuu kuitenkin hyvin ja vettä on runsaasti.

17.12.2011 Vesi on tulvakorkeudella. Velaattajärvi on jäätön ja pikkujärvilläkin vain lahdenpoukamissa on ohut jääkerros. Virta vie kanoottia mukavasti koko jokireitillä. Varsinkin Kuituskoski ja Vehkakoski ovat helppoja laskettavia tällä hetkellä. Melontaretkeä voi laajentaa myös Rökäsojalle. Maaohituskohdissa kanootti liukuu kevyesti pienen lumikerroksen päällä.

____________________________

Kiimajoen melontareitti on syntynyt yhteisöllisenä kehittämis- ja investointihankkeena Leader + rahoituksella pohjoisteiskolaisten yhdistysten ja yksityishenkilöiden yhteistyöllä.

Melontareitin saattaminen toimintakuntoon kesti elokuusta 2006 elokuuhun 2007.

____________________________

Kiimajoen reitti sijaitsee Tampereen Pohjoisosassa Teiskossa Terälahden taajaman lähellä.

Reitin aloitus- ja päätepisteeseen pääsee bussilla 90. Kun tilaa vuokrattavan kanootin lähtöpaikalle ja sopii sen noutamisesta reitin päätepisteestä, ei tarvitse huolehtia oman auton siirroista.

Kiimajoen reittiin kuuluu pienten järvien mutkitteleva sarja, Velaattajärven avoin selkä ja monimuotoinen Kiimajoki viisine koskineen ja ruovikko-tasankoineen.

Reitin varresta löytyvät melojan tarvitsemat peruspalvelut.

____________________________

Kiimajoen melontareitin paperiesitteen voit tilata osoitteesta kiimajoki(a)luukku.com.

Esitteitä on saatavilla myös mm. Tampereen matkailuinfosta.

____________________________

Kiimajoen melontareitti kulkee asutun ja viljellyn alueen halki.

Toivomme, että melojat eivät rantaudu ilman lupaa pihoille, viljelyksille tai laitumille. Rantautumaan pääsee Tampereen kaupungin omistamille alueille sekä karttaan merkityille rantautumispaikoille.

Osa koskien ohituspaikoista on rakennettu maanomistajien luvalla yksityisiin pihapiireihin, joissa toivomme erityistä kohteliaisuutta.

____________________________

Bussiaikataulut osoitteessa www.tampere.fi

____________________________

Vesille lähtiessä tulee huolehtia aina turvallisuudesta.
MELOJAN TURVAOHJEET

KYPÄRÄ aina jokiosuudella

KELLUNTALIIVI TAI -PUKINE AINA
• lapsille ja uimataidottomille liivi, joka kääntää oikeaan asentoon

AUKKOPEITE aina kajakissa

Tarkista aina kanootin ja melojen kunto ennen lähtöä. Kanootissa tulee olla kellukkeet tai vedenpitävät laipiot.

Ota kanoottiin mukaan

• äyskäri AINA
• kartta ja/tai kompassi
• heittoliina (pelastusköysi)
• ensiapuvälineet
• juotavaa
• vaihtovaatteet vesitiiviisti pakattuna
• rantautumispaikkaan sopivat jalkineet
• vesitiivis pussi kännykälle

Käytä kerrospukeutumista. Vaatteiden tulee suojata kylmältä, auringolta, tuulelta ja vedeltä. Melontakäsineet estävät hiertymiä.

____________________________

Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan antama melonnan turvallisuusohje löytyvät osoitteesta:
http://www.melontajasoutuliitto.fi/@Bin/317655/Melonnan+turvallisuusohje+091112.pdf
								

____________________________